Kuva: Savant Design
Brittiläinen avantgardemusiikki on jo hyvän tovin ollut vahvasti esillä Tulkinnanvaraista-toiminnassa. Erityisesti on käynnissä Suuri oppi -hanke, jota kontekstoidaan nyt Mirka Viitalan ja Tuija Hakkilan esittämillä pianosävellyksillä.
1950-luvun lopulla Cornelius Cardew (1936–1981) otti haltuun sarjallisuuden periaatteet ja tekniikat työskennellessään Karlheinz Stockhausenin assistenttina Kölnissä. Tähän metodiseen selkeyteen Cardew otti kuitenkin pian etäisyyttä: Okteton nuotinnus on moniselitteinen niin äänen tuottamisen kuin ajallisuudenkin suhteen. 23 laskevaa ääntä sisältävä Melodia on osa kokeellista oopperaa Schooltime compositions. Siinä partituurin auktoriteettiä esityksen muodostamisessa on hälvennetty edelleen ja annettu tilaa avoimuudelle ja inklusiivisuudelle. Aiempi monimediainen versiomme teoksesta on kuultavissa täältä. 1970-luvulla kommunistiseen puolueeseen liittynyt Cardew sanoutui irti “ylevöitetyksi roskaksi” niputtamansa aiemman tuotantonsa ja ryhtyi säveltämään teoksia vallankumouksellisen liikkeen käyttöön. Ernst Thälmann oli Saksan kommunistisen puolueen johtohahmoja Weimarin tasavallassa ja kärsi traagisen kohtalon kansallissosialistien käsissä. Cardew’n variaatiot pohjautuvat Paul Arman säveltämään lauluun vuodelta 1934.
John Whiten (s. 1933) systeemisiä sävellyksiä olemme esittäneet laajasti. Esimerkiksi Newspaper Reading Machine muuntaa sanomalehtitekstin äänteiksi, kun taas Cello and Tuba Machinen algoritmit ovat seurausta ratsun liikkeistä shakkilaudalla. Vuodesta 1954 White on säveltänyt 180 pianosonaattia, jotka luotaavat lajityypin perinnettä Schumannista Busoniin. Eklektinen tyyli sisältää myös viitteitä pop- ja elektroniseen musiikkiin.
Laurence Cranen (s. 1961) musiikin toisteisuus ja pääosin tonaaliset harmoniat houkuttelevat tarkastelemaan sävelten materiaalisuutta. Koetut merkitykset ovat subjektiivisia, myös neliosaisessa sarjassa Derridas, jossa postmoderni filosofi vierailee yökerhossa, hierojalla, kaupassa ja rannalla.
Tim Parkinsonin (s. 1973) kokeellinen ooppera Time with people esitettiin foorumillamme nelisen vuotta sitten. Teoksessaan we’ll meet again hän on pyrkinyt “saamaan otteen koko pianon soinnista kuorikerroksineen ja mehevine epäharmonioineen”.
OHJELMA
Cornelius Cardew: Octet ’61 for Jasper Johns (1961)
Cornelius Cardew: Melody (1967)
Cornelius Cardew: Thälmann variations (1974)
Laurence Crane: Derridas (1986)
John White: Sonata 95 (1977)
Tim Parkinson: We’ll meet again (2015)
LIPUT
15/10€ (ovelta; vain korttimaksut tai Mobilepay)
